Jo pikkupoikana Mika Räinä kirjoitti sketsejä, jotka kuvattiin VHS-videokameralla – lähinnä omaksi iloksi.

Ammatillinen ura käsikirjoittajana lähti kuitenkin liikkeelle radiomaailmasta. Hän kirjoitti paljon mainoksia ja asiaohjelmia, jotka lopulta johtivat tuotantoyhtiön perustamiseen ja radiosketsien syntyyn.

Myöhemmin opiskeluaikana hänelle aukesi mahdollisuus päästä käsikirjoittamaan Saunavuoro-sketsisarjaa, jota näytettiin YLEllä vuosina 2004–2005. Ohjaaja Rike Jokela mieltyi Räinän työhön niin paljon, että lopulta hän päätyi kirjoittamaan ohjelmasta paljon isomman osan kuin oli alunperin tarkoitus. Hän kirjoitti ja näytteli yhteensä seitsemän vuotta myös suositussa Jopet Show’ssa.

– Kyllä television lyhytviihde tuli näinä vuosina tutuksi, Räinä summaa.

Teatteri ottaa jalansijaa

Vuosien mittaan Räinän kiinnostuksenkohteet käsikirjoittamisessa ovat muuttuneet. Sketsien ja komediatekstien rinnalle ovat yhä enenevissä määrin nousseet draamalliset ja ihmisten eloa käsittelevät aiheet. Myös TV-puoli on jäänyt vähemmälle ja tilaa ovat ottaneet teatteriproduktiot.

– Teatteri oli mielestäni kiinnostavaa ja olin ehtinyt tehdä sitä puolta vähemmän. Urani alkupuoli kun oli TV painotteista. Aloitin teatteritekstien kirjoittamisen 2013-2014 valtakunnallisella Irwin-musiikkinäytelmällä, jolla kierrettiin ympäri suomea Miia Nuutilan ja Jussi Lammen kanssa. Se oli lähtölaukaus teatterikirjoittamiselle, ja musiikkinäytelmät ovat pysyneet mukana siitä lähtien.

Teatterikirjoittamisessa Räinää on kiinnostanut kirjoittaa juttuja pienelle näyttelijäporukalle. Linnateatterille Räinä on kirjoittanut takavuosina muun muassa komediat Miehenkäyttöopas ja Appivanhempien ABC yhdessä Jukka Rasilan ja Kalle Lambergin kanssa.

Totuus tarua ihmeellisempää

Viime vuosina Räinällä on herännyt halu alkaa kirjoittaa aiheista, jotka koskettavat häntä itseään. Teksteissään hän työstää sitä, miten itseä kiinnostaviin asioihin saisi ympättyä mukaan komediaa.

– Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, ja ihmisten elämästä löytyy asioita, joita kärjistämällä saa tehtyä komediallisia näytelmiä. Nykyään kirjoitan näytelmiä, joissa on sanoma, joka on itselle tärkeää saada sanoa. En koe kiinnostavaksi kirjoittaa jotakin, mikä ei ole itselleni merkityksellistä, Räinä kertoo.

Juuri tällaisista lähtökohdista syntyi Alfauro[u]s-komedia. Näytelmä kertoo kahdesta miehestä, jotka komediallisin keinoin pohtivat miehen paikkaa nykymaailmassa sekä sitä, millainen on todellinen alfamies.

Kirjoittamisen lopettaminen ei ole miehellä käynyt edes mielessä.

– Välillä tuntuu, että voisin pitää taukoa kirjoittamisesta ja vain näytellä, sillä sitä en ole koskaan tehnyt. Kirjoittaminen on itselle kuitenkin henkireikä, jonka avulla puran omia prosessejani. Sen avulla saan jäsennellä, missä olen tällä hetkellä omassa elämässäni. Olen siis onnellisessa asemassa.

Kauan ennen kuin Raunistulasta tuli ihastuttava kaupunginosa leveine bulevardeineen ja tyylikkäine taloineen, se oli rauhaton ”vapaavaltio” Turun kyljessä. Sen kaduilla virtasi pimeä viina, rikollisuus rehotti ja ilotalo lohdutti yksinäisiä.

Viranomaisille Raunistula oli mätäpaise Turun kyljessä, joka piti puhkaista hinnalla millä hyvänsä. Asemakaavaton röttelöalue ei uljaan kivikaupungin vieressä vaikuttanut hyvältä. Vielä muutama vuosikymmen sitten alueelta on voinut ostaa muun muassa pimeää viinaa.

Linnateatterissa kieltolain ajan Raunistulan herää henkiin! Katuja hallitsee jälleen omankädenoikeus, väkijuoma humalluttaa varomattoman ja laulu raikaa rakkaudesta.

Raunistula saa ensi-iltansa 17. lokakuuta. Näytelmän ohjaa ja käsikirjoittaa Heikki Sankari. Myös Sankarin poika Aleksis Sankari on ollut käsikirjoittamassa esitystä. Rooleissa nähdään Antti L. J. Pääkkönen, Joonatan Perälä, Leena Rousti, Sanni Lehto ja Mikko Nuopponen.

Sankari tuo lavalle mielenkiintoisia ihmisiä ja paikkoja, jotka ovat osa alueen historiaa.

– Lavalla nähdään muun muassa ilotalo Honolulun emäntä, kuuluisan sekatavarakaupan pitäjä Marjanen sekä turkulaisia byrokraatteja. Tavoitteena on tuoda entisajan Raunistulaa tutuksi katsojille sekä tarjota tietysti viihteellinen ilta pikkujouluja viettäville, Sankari valottaa tulevaa syksyä.

Sankari korostaa, että historiakatsausta ei nähdä, mutta käsikirjoitusta tehdessä hän on tehnyt paljon taustatyötä Raunistulasta ja paikallisten elämästä noin sata vuotta sitten.

Syksyllä metsästetään alfaurosta

Syksyn ensimmäinen tuotanto Alfauro[u]s saa ensi-iltansa 5. syyskuuta. näyttelijät Tom Petäjä ja Mika Räinä pohtivat alfauroksen määritelmää: onko se myytti vai voiko sen saavuttaa? Jos voi, millainen on todellinen alfauros?

Perinteistä komediaa ja stand upia sekoittavan esityksen ohjaa Ilari Johansson, joka on myös käsikirjoittanut esityksen yhdessä Räinän kanssa.

Numeroitu katsomo vastaa katsojien toiveisiin

Syksystä alkaen Linnateatterin katsomo on numeroitu. Tähän asti katsomo on täyttynyt saapumisjärjestyksessä.

– Muutoksella on pyritty vastaamaan asiakaspalautteisiin ja toiveisiin. Lähdemme teatterissa seuraamaan mielenkiinnolla, miten numeroitu katsomo otetaan vastaan. Salissa on erilaisia paikkavaihtoehtoja, kuten kahden, neljän ja viiden hengen pöytäpaikkoja sekä perinteisempiä rivistöjä. Myös salin muiden paikkojen näkyvyyttä on parannettu. Tavoitteena on lisätä viihtyvyyttä ja antaa ihmisille mahdollisuus varata mieleisensä paikat hyvissä ajoin, kertoo Linnateatterin taiteellinen johtaja Jussi Vahvaselkä.

Kahden oman tuotannon lisäksi Linnateatterin ohjelmistossa nähdään tuttuun tapaan erilaisia vierailuesityksiä ja konsertteja.

Syksyn ensimmäiset vierailut koetaan syyskuussa. Näyttelijä Ilkka Heiskanen säväyttää itse alusta loppuun asti tuottamallaan monologilla Pari sanaa parisuhteesta to 12.9. Oopperalaulaja Jyrki Anttila esiintyy pianistin kanssa la 14.9. ja Taikapeili-yhtyeestäkin tunnettu Nina Tapio esiintyy Taikapeilin takana -kiertueellaan to 26.9.

Linnateatteri on tunnettu Turussa ja laajemminkin aikuisten teatterina. Ohjelmistoa on tuotettu itse ja on tuotettu vierailuja muualta Suomesta.  Esitykset ovat viihdyttäviä ja usein esityksistä lähdetään hymyssä suin. Teatterin yleisö on pääasiassa Turusta tai lähiympäristöstä. Linnateatterin erityisyys on ollut alkuajoista lähtien mahdollisuus syödä ja juoda esityksen aikana.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle on jäänyt itselleni kovasti tärkeä puoli Linnateatterin toiminnasta, lapsille suunnatun lastenteatterin tuottaminen. Koko teatterin olemassaolon ajan Linnateatteri on tehnyt joka vuosi uuden esityksen lapsille. Esitys on aina tuotettu kiertueelle sopivaksi. Tuotannon on kaikkine päivineen aina mahduttava yhteen pakettiautoon. Näyttelijät, koottavat lavasteet, puvustus, rekvisiitta, ääni- ja valokalusto pakataan autoon. Toinen näyttelijöistä ajaa vuorollaan ja toinen pitää seuraa kartanlukijan tehtävän lisäksi.

Yksittäisiä esityksiä on ollut eri puolilla Suomea yli kaksisataa vuodessa. Määrä on hurjan suuri ja vaatii näyttelijöiltä ja myös kaikelta keikalla olevalta tavaralta kestävyyttä. Näyttelijöille on tullut tutuksi eri maakunnat, niiden alueradiot, hotellit ja motellit, huoltoasemien tarjonta laidasta laitaan. He ovat käyneet sadoissa päiväkodeissa, koulun jumppasaleissa, auditorioissa, kylätaloilla ja yhdistysten ja yhteisöjen tiloissa. Kiertue-esitysten ilot ja murheet ovat tulleet tutuiksi.

Kun olen keskustellut näyttelijöiden kanssa keikkatyöläisen arjesta, aina on tullut päällimmäisenä viestinä ilo ja hyvä mieli lasten vilpittömästä palautteesta. Monelle lapselle Tatu ja Patu -esitys tai Herra Hakkaraiset seikkailut voivat olla ainutkertainen kokemus elävästä teatterista. Vaikka lapset saattavat kokea kaiken mahdollisen netin välityksellä, on lastenteatteri omassa koulussa tai päiväkodissa aivan muuta.

Pienet Nikot, Tiiat ja Saimat voivat saada teatteripistoksen tästä yhdestä näkemästään esityksestä. Heistä voi tulla teatterintekijöitä tai teatterissakävijöitä kotitaustasta, asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Minusta nämä kiertuenäytöksiä toteuttavat näyttelijät Linnateatterista tekevät loistavaa työtä kaikkien Suomen teatterien hyväksi.

Vaikka otsikko blogissani on provosoiva, totta on tietysti, että lapset tarvitsevat eläviä teatteriesityksiä. Yhtä tärkeää ja varmaa on, että kaikki Suomen teatterit tarvitsevat lapsia yleisöksi.

Toivon kovasti, että joku taho muistaisi palkita ja nostaa korokkeelle kiertueella ahkeroivia näyttelijöitä ja heidän taustateattereitaan. On emmoja, venloja, leaa ja monia muita palkintoja, Keksiikö joku palkinnon myös näille reissutyöläisille?

Kirjoittaja on Linnateatterin entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Maija Palonheimo.

Kurkkaa Linnateatterin kiertue-elämään!

Turun Sanomissa tänään tätä kirjoitettaessa (11.1.2024) päätoimittajalta: ”Teatterit vetävät jälleen katsojia vaikeiden koronavuosien jälkeen. Turun kaupunginteatteri, Linnateatteri ja Åbo Svenska Teater keräsivät viime vuonna yhteensä reilut 200 000 katsojaa, jossa on kasvua edellisvuodesta lähes 14 prosenttia (TS 10.1.). Kaikki kasvattivat yleisömääriään, mutta suurin nousu oli Linnateatterilla, jonka katsojamäärä nousi yli 40 prosenttia. Näistä luvuista on hyvä jatkaa.”

Niinpä niin, näistä luvuista tosiaan on hyvä jatkaa ja jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia Linnateatterin esityksistä nauttineita ja toivoa yhtä nautinnollisia seuraavia 20 vuotta.

Olen aina pitänyt Linnateatteria katsojalle helppona, nauruhermoja koettelevana, ammattitaitoisena turkulaisena komediaan, musiikkiin ja maistuvaan ruokaan keskittyvänä teatterina. Minun sydämessäni Linnateatteri on pieni, mutta pippurinen, omaa polkuaan kulkeva teatteri, joka ei kuvia kumartele, vaan tekee sitä, mistä ihmiset pitävät.

Linnateatteria on aina johdettu hyvin, niin operatiivisesti kuin taiteellisestikin. Myös hallitus on koostunut ja koostuu eri alojen ammattilaisista, jotka omalla osaamisellaan tuovat merkittävän panostuksen Linnateatterin kokonaisuuteen. Tämänhetkinen johtokaksikko Markko Heinonen toimitusjohtajana ja Jussi Vahvaselkä taiteellisena johtajana täydentävät hyvin toisiaan ja antavat toisilleen tilaa tehdä sitä, minkä kumpikin parhaiten osaa.

Minulle, Linnateatterille sydämensä menettäneelle fanille, on ollut suunnaton ilo ja kunnia tulla valituksi Linnateatterin hallitukseen vuonna 2020 ja hallituksen puheenjohtajaksi vuosi sitten. Toimitusjohtajan talousraporttien lisäksi (lue: jälkeen) kokousten parasta antia on taiteellisen johtajan suunnitelmat tulevasta ohjelmistosta. Mitä pähkähullumpi idea, sitä enemmän Jussi hihittelee niitä esitellessään ja sitä varmemmin ne myös toteutetaan.

Teatteriesitykset eivät pelkästään tarjoa viihdettä tai kulttuurisia elämyksiä, vaan teatteri voi myös tarjota yhteisön, jossa ihmiset voivat kokoontua, jakaa kokemuksiaan ja tuntea yhteenkuuluvuutta. Teatteriesitysten myötä ihmiset voivat kokea empatiaa ja ymmärrystä toisten elämää kohtaan.

Linnateatterissa yleisöstä on onnistuttu luomaan yhteisö. Linnateatterin mutkattomuuden, hyväntahtoisuuden ja erityisen tunnelman ansiosta teatterikokemus on enemmän kuin pelkkä näytelmä. Se on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Linnateatterin johdolla on suuria suunnitelmia tulevaisuuteen. Niin hurjia, että tällaista turvallisuushakuista keski-ikäistä ihmistä välillä hirvittää, mutta toteutuessaan ne tarjoavat meille turkulaisille taas jotain aivan erityistä ja ainutlaatuista. Niistä en uskalla vielä puhua, mutta sanottakoon, että seuraavien 20-vuoden aikana me Linnateatterin ystävät emme ainakaan joudu pettymään.

Vielä kerran Linnateatterin katsojia – yhteisöä, henkilökuntaa ja hallitusta viime vuosista kiittäen ja menestystä ja onnea tuleviin vuosiin toivottaen
-Satu

Kirjoittaja on Linnateatterin hallituksen puheenjohtaja Satu Alanen.