Viihde on ammattimme

Onko nauru aliarvostettu?

Helposti voisi ajatella, että viihde ja hauskuus ovat vain jotain elämän ekstraa. Ne ovat miellyttäviä, mutta eivät elämän kannalta välttämättömiä. Emme tule juurikaan ajatelleeksi, että silloin kun ihminen nauraa yhdessä toisten kanssa, tapahtuu jotakin olennaista. Nauru keventää arkea, mutta se voi myös avata yhteyden toisiin ihmisiin tavalla, jota on vaikea saavuttaa pelkän puheen avulla.

Siksi kysyn, onko nauru kulttuuripolitiikassa ja hyvinvointipuheessa aliarvostettu voimavara? 

Hyvin harvoin, jos koskaan, julkisessa keskustelussa sanotaan, että myös hauskuus on yhteiskunnallisesti merkityksellistä. Naurun vaikutusten tutkimus antaa tälle ajatukselle kuitenkin kiinnostavaa tukea. Tutkimuksissa naurun on havaittu liittyvän stressin vähenemiseen, palautumisen tukemiseen ja myönteisempään mielialaan Tutkimukset näyttävät tukevan sitä, minkä moni kokee omassa arjessaan. Kun ihminen nauraa, jokin hänessä hellittää.

Kiinnostavaa on myös, että nauru ei ole vain yksilöllinen kokemus. Se on sosiaalinen tapahtuma. Se syntyy usein yhdessä, tarttuu ihmisestä toiseen ja rakentaa hetkessä yhteyksiä ihmisten välille. Jos nauru voi kohentaa mielialaa, lievittää ahdistusta, vahvistaa kivunsietoa sekä lisätä yhteenkuuluvuutta, miksi emme puhu siitä rohkeammin osana arjen hyvinvointia?

Meillä Linnateatterissa ajatus naurusta osana ihmisen hyvinvointia saa käytännön muodon. Illan voi aloittaa yhteisellä ruokailulla, jatkaa väliaikatarjoilulla ja huipentaa sen hulvattomaan esitykseen. Työyhteisölle teatterikäynti voi olla erinomainen tapa vahvistaa yhteishenkeä, ystäväporukalle syy nähdä kasvokkain ja perheelle yhteinen iloinen muisto, johon palataan myöhemmin. Näin kulttuurikokemus ei jää irralliseksi tapahtumaksi, vaan muuttuu myös vaivattomaksi ja luontevaksi tavaksi olla yhdessä.

Ehkä meidän pitäisi siis suhtautua nauruun vakavammin. Ei siksi, että siitä pitäisi tehdä jollain tavalla tavoitteellista, vaan siksi, että yhteinen ilo on liian arvokas asia ohitettavaksi kepeänä lisänä. 

Kulttuurin vaikuttavuus voi siis joskus alkaa hyvin yksinkertaisesta hetkestä — siitä, että salillinen ihmisiä nauraa yhdessä.

Siksi kannattaa tulla Linnateatteriin: ostaa liput, ottaa mukaan ystävä, työyhteisö tai perhe ja antaa yhteiselle naurulle se arvo, jonka se ansaitsee.


Linnateatteri yhdistys ry
Toimitusjohtaja
Markko Heinonen